Rottfan's Rottweilers

Mini, sininen kissaherra, ikää kunnioitetettavat 15-vuotta.
Suht nirso hienohelma, rauhaa rakastava ja hiljainen, ei kovin kissamainen kissa, jonka elämään on tullut säpinää koirien, pupujen ja toisen kissan myötä. Työnjohtaja luonne, tarkkailee talon tapahtumia nyrpeä ilme naamallaan, mutta ei itse osallistu niihin

. Eläinlauman kiistaton pomo. Ilmoittaa kärkkäästi, jos jokin asia on epäjärjestyksessä ja odottaa "alaisten" singahtavan korjaamaan sen tuossa tuokiossa. Omaa myös aimo annoksen filosofimaista luonteenlaatua, viihtyy paljon omissa ajatuksissaan. Vaihtaa vapaalle silloin, kun uskoo ettei kukaan ole näkemässä. Rakkaimmat harrastukset: nukkuminen, loikoileminan ja peiton "nujuuttaminen". Nimipäiväänsä Mini viettää 30.12 ja rakkaalla lapsellahan on tunnetusti monta nimeä, niin myös Mini-catilla, joka tuntee muunmuassa nimet Minttu, Mintukka, Minimaalia, Miumau, Naukumaattori, Katkutti, Kitekatti, Vanha Herra ja Vanhaparta.

Minin lempiharrastus on ehdottomasti nukkuminen. Muihin huvituksiin kuuluvat säntäileminen ympäri taloa, (etenkin öiseen aikaan), ihmisten mahan päällä "steppaaminen" ja Wiksun kanssa kisailu. Myös Danin kanssa on kiva silloin tällöin ottaa leikkimatseja, yleensä Mini makaa selällään koiran alla ja potkii sitä mahaan tai sitten huitoo nyrkillä kaapinkulmalta, niin tai näin, Mini on vanhimpana pomo talossa Wiksun kanssakin järjestys on joillainlailla muotoutunut, ennen Wiksuliinan leikkaamista elo oli melkoista sekamelskaa, välillä oltiin sovussa ja välillä otettiin semmoisia matseja, että talo tömisi ja karvat lensivät, mutta nyt kun Wiksukin on leikattu on kisuista tullut mitä parhaimmat ystävykset, nukkuvat kylki kyljessä ja Mini nauttii yksityisestä selänpesijästä Ja välillä menevät matot rullalle ja mutkat suoriksi kunhan parivaljakko pääsee vauhtiin. Vanhemmiten Minttu on ruvennut viihtymään myös ulkosalla, parin tunnin tutkimusmatka päivittäin pitää mielen virkeänä ja turkin tuuheana . Tosin herran ulkona liikkumista yritetään rajoittaa, siellä kun piilee monta vaaraa... vaan niin vain aina joskus kattimus pääsee livahtamaan pihalle ja kotiin palattua maistuvat sitten uni ja ruoka entistä paremmilta.

15-vuoden iään lähestyssä Mini on myös alkanut enempi hakemaan huomiota ja lempihuvitus tuntuu olevan isäntäväen töihin sekaantuminen, mitä isompi kaaos, sen tyytyväisempi katti. Iän mukanaan tuomaa luultavasti se, että vessalaatikon paikka tuppaa nykyään silloin tällöin unohtumaan ja hypyt jäämään lyhyeksi (onneksi kissat putoavat jaloilleen). Muuten Mini on edelleen melkoinen pojankoltiainen ja pienen & sutjakan ulkomuotonsa vuoksi sitä usein luullaankin ihan nuoreksi pojaksi. Niin-no, ikähän on vain numeroita, tuumaa Mini.

Ruokansa suhteen Herra on hyvin tarkka, vain paras on kyllin hyvää!!! Tosin se on pakko todeta, että koirien ja toisen kissan ilmestyminen taloon, on saanut kummallisesti vanhan nirsoilijan syömään sitä mitä eteen laitetaan. Lempiherkkuihin kuuluvat lihapalat kastikkeessa, lohi, katkat, kalkkuna, maksamakkara sekä valkosipulituorejuusto. Ja vanhemmiten tälle kulinaristilel ovat alkaneet maistua myös kinkku, jauheliha sekä possunlihasuikaleet. Mutta parhaita herkkuja ovat tottakai ne, jotka löytyvät koirien kiposta (tai mamman lautaselta). Maitokin on toisinaan ihan hyvää, kunhan sen vain saa nauttia samasta lasista Jimmyn kanssa

Mini mökin katolla